Niin tosiaan oon käyny parissa jalkapallo harkoissa. Oon yhtä vahva mitä pojat joten niiden valmentaja pyysi mua liittymään niitten joukkueeseen. No ei, meillä on homecoming viikolla (eli ens viikolla) tyttöjen jalkapallo peli, seniors vastaan juniors ja ollaan harjoiteltu pari kertaa. Me pidetään sellasia häntiä mitä liikunta tunneilla aina käytetään, eli kun halutaan taklata, vedetään häntä pois. Se on niin hauskaa! Tuntuu et urheilu harrastuksissa tutustuis niin helposti, että oikeen harmittaa ettei nyt oo mitään urheilua mihin voisin liittyä. Odotan kevääseen jolloin alkaa tyttöjen jalkapallo (soccer). Yksi tyttö joka on samassa jazz bändissä ja jalkapallo joukkueessa mun kans kysy jos haluan tulla sen ja sen ystävien kans ennen homecoming tansseja syömään. Kaikki menee jollekin kylään tai syömään ulos ennen tansseja, se on tapa täällä, joten oli kivaa että se kysyi. Se ja sen kaverit on sitä pitsi tosi kivoja ja niitten kans on helppo olla. Meillä on siis homecoming viikko ens viikko ja hirveän paljon kaikkea kivaa niiku joka päivä pukeutuminen ja yöllä koulun koristelu. Kerron siitä viikosta tarkemmin kun se on ohi, koska oon niin pihalla kaikesta mitä tulee tapahtumaan että nyt vain uiskentelen virran mukana ja katson mitä tapahtuu.
Näin tänään myös yhtä mun vaihtari kaveria. Se oli sen kavereitten kans kattomassa jalkapallo peliä mun kaupungissa. Sen kaverit oli niin kivoja että haluisin asua sen kaupungissa. Ne kyseli multa kaikkea suomesta ja muutenkin otti mut huomioon, joten oli tosi hauskaa. Luulen et viimeistään kun aloitan jalkapallon, tutustun paremmin kavereihin. Niin ja oon miettinyt mennä mukaan musikaaliin joka alkaa marraskuussa. Mietin et varmaan harrastuksissa tutustuu paremmin kuin jos on vain koulussa.
keskiviikko 21. syyskuuta 2011
lauantai 17. syyskuuta 2011
Lauantai...kiireinen ja hauska sellainen
Tää lauantai oli tosi kiireinen. Ja hauska! Mun ois pitänyt lähteä klo 6 aamulla vesihiihtämään mutta tuuli idästä, mikä ei oo hyvä, joten en mennytkään. Sen sijaan heräsin klo 8 kun host äiti koputti ovelle ja sanoi et mun entinen host isä tulee hakeen mut 20 minuutin päästä, koska me oltiin sovittu että mennään Madisoniin markkinoille. Madison on ihana! Rakastin sitä! Siellä on college ja tosi paljon erilaisia etnisiä ryhmiä, koska sinne tulee paljon ympäri maailmaa opiskelemaan. Joten katukuva oli ihanan värikäs. En oo nähnyt täällä hirveästi eri tyylejä ja täällä on sellanen pikkukylä meininki, joten tuntui että pääsi tuulettumaan isoon kaupunkiin. Oli ihanaa taas nähdä eri tyylisiä ihmisiä ja käydä pikku intialais tyylisissä putiikeissa. Tai siis kun täällä ei oo oikeesti muutakuin farkku tyttöjä niin on tuntunut vähän kummajaiselta, mutta nyt mun usko haaremihousuihin palautui kun näin parit housut kävelevän vastaan niin ihanan näköisinä että!
Madison reissun jälkeen me lähdettiin hää juhliin mun isäntä perheen kanssa. Itse häät oli ollut jo vähän aikaa sitten, mutta ne oli pidetty Oregonissa joten tää oli niille jotka ei ollut päässyt sinne. Oikeestaan se ei ollut hirveän juhlallinen tilaisuus, hää parin oli huppareissa.
No sen jälkeen lähdin ooppera talolle entisen isäntä perheen kanssa, koska siellä oli Beach party. Se oli järjestetty ooppera talon hyväksi ja teema oli Beach party. Siellä oli bändi jossa mun entinen host isä lauloi ja meidän vesihiihto kaveri soitti saksofonia ja ne soitti Beach Boy:ta. Oli hauskaa, ikä luokka oli noin 50-70 ja kaikki oli pukeutunut ranta asuihin. Opin tanssimaan miten kaikki tanssi kun ne oli nuoria, tanssiminen muuten kohottaa kummasti tunnelmaa! Sen jälkeen tulin kotiin ja meillä oli vielä pari vierasta pelaamassa korttia, ne oli varmaan tullut hää juhlien jälkeen, koska mun isäntä perhe ei ollut Beach partyssa. Puhelin vähän aikaa Runebergin tortuista ja nyt leikin isoa tyttöä joka jaksaa valvoa ja on koneella.
Madison reissun jälkeen me lähdettiin hää juhliin mun isäntä perheen kanssa. Itse häät oli ollut jo vähän aikaa sitten, mutta ne oli pidetty Oregonissa joten tää oli niille jotka ei ollut päässyt sinne. Oikeestaan se ei ollut hirveän juhlallinen tilaisuus, hää parin oli huppareissa.
No sen jälkeen lähdin ooppera talolle entisen isäntä perheen kanssa, koska siellä oli Beach party. Se oli järjestetty ooppera talon hyväksi ja teema oli Beach party. Siellä oli bändi jossa mun entinen host isä lauloi ja meidän vesihiihto kaveri soitti saksofonia ja ne soitti Beach Boy:ta. Oli hauskaa, ikä luokka oli noin 50-70 ja kaikki oli pukeutunut ranta asuihin. Opin tanssimaan miten kaikki tanssi kun ne oli nuoria, tanssiminen muuten kohottaa kummasti tunnelmaa! Sen jälkeen tulin kotiin ja meillä oli vielä pari vierasta pelaamassa korttia, ne oli varmaan tullut hää juhlien jälkeen, koska mun isäntä perhe ei ollut Beach partyssa. Puhelin vähän aikaa Runebergin tortuista ja nyt leikin isoa tyttöä joka jaksaa valvoa ja on koneella.
perjantai 16. syyskuuta 2011
Huomatkaa nyt miten monta tekstiä oon kirjoittanut (oon ylpeä itsestäni). Oikeestaan se johtuu siitä, että oon kotona sairastamassa, nuha vain, mutta host isä ja äiti mietti et se voi olla hyvä, joten otin mielellään vapaapäivän. Tässä kuva kun mun host isä leipoo leipää. Host isä ei tee ruokaa koskaan koska se on niin kiireinen mutta se leipoo leipää. Oon ollut huomaavinani että oikeestaan naiset kokkaa enemmän mitä miehet täällä. Tai ehkä oon osunut vain tietynlaisiin perheisiin.
Koulu näin kahden viikon jälkeen
Koulu on ollut ihan kivaa. Ihmiset on tosi mukavia jos kysyn jotain (esim. miten lokero avataan. Oli tosi vaikeaa oppia lokerot, koska niissä on numerosarja jota käännellään että saadaan lokero auki. Nyt oon oppinut sen kuitenkin), mutta olin odottanut jotenkin että kaikki kyselisi enemmän Suomesta ja ois kiinnostuneempia, koska ei kyllä hirveää ryntäystä oo ollut mun puheille. Jazz bändi on ollut tosi hauskaa, oon nyt oppinut kappaleet ja pidän jazzista, joten mikäpä siinä. Toinen bändikin on ollu jännää, koska soitan lyömäsoittimia, koska jouset tulee myöhemmällä syksyllä. Ollaan viime aikoina harjoiteltu marssimaan jalkapallo kentällä, koska kohta on home coming ja me soitetaan jalkapallo ottelussa ja marssitaan sydämen muotoisina kentällä . Vaihdoin englannin Amerikan kirjallisuuteen, koska olin freshmen englannissa ja freshmenit on 14 vuotiaita ja tuntui niin pieniltä. Nyt oon kirjallisuudessa, joka on vähän vaikeaa, mutta mielenkiintoista. Usa:n historia on tosi kivaa. Tykkään muutenkin historiasta ja oon huomannu että historian opettajat on useammin hyviä kuin muut opettajat. Meidän historian opettaja sanoi että on melkeimpä harmi että viikonloppu alkaa kun ei pääse kouluun, siinä oikea asenne opettajille ;D Oon ollu myös espanjan tunneilla, mutta mun opettaja on huono. Hirveän harmi, mutta se on yleisesti tunnettu tosi asia. Ensimmäisinä kolmena päivänä se kertoi sääntöjä ja mitä aiomme tehdä kurssilla. Muutenkin tykkään mieluummin sopivasti vaativista ja sopivan nopeatempoisista opettajista. Kuoro on kivaa. Tää on kuoro ykkönen, joten se on oikeestaan liian helppo koska kerrataan mikä on yksineljäsosanuotti ja miten tunnistan c-duurin, mutta laulaminen on aina kivaa ja meidän opettaja on hirveän kiva. On ollut vaikeaa ehtiä tunneille ajoissa, koska koulu on isompi kuin mihin on tottunut ja meillä on vain 4 min tauot. Melkeen joka päivä oon ainakin yhdeltä tunnilta myöhässä, mutta ei se haittaa, opettajat ymmärtää. Ainakin ne alussa ymmärsi, ehkä ne nyt jo miettii että tuo on se vähän tyhmemmän puoileinen vaihto-oppilas niistä kolmesta, koska ainakin toinen meidän koulussa olevista kolmesta vaihtarista on tosi älykäs. Se vastailee tunneilla ihan kysymyksiin… En oo vielä yltänyt sen tasolle, mutta ei se mua haittaa. Eilen menin yhteen luokkaan ja oikeen onnittelin itseäni koska se oli mun eka kerta ajallaan siinä luokassa. Aloitin kirjoittamaan teksiviestiä yhdelle vaihtarille, mutta havahduin siihen että kaikki tuijotti mua. Katoin ympärilleni ja tajusin että en näe ketään tuttua. Kysyin takana olevalta tytöltä mikä tunti tää on, ja tajusin et mulla ois espanjaa tän tunnin sijaan. No kävelin sitten espanjan tunnille ja yritän taas maanantaina olla ekakertaa ajoissa siinä luokassa. Nyt oon oppinut uitenkin jo kaikki käytävät ja avaamaan mun lokeron ja muistamaan lounasnumeron ulkoa. Lounas on vaikea, koska oon tottunut että voi vain mennä ja lastata lautaselle sen päivän ruoka(terveellinen). Täällä mun pitää valita ja osata mennä oikeaan jonoon kaikista. Eilen lounas täti suuttui mulle koska otin väärän lautasen! Se oli jotenkin kaiken huippu tuossa jokapäiväisessä lounas showssa… En tajua miten niin moni oppilas voi olla normaali painoinen vaikka kaikki syö lounaalla omia eväitä (maapähkinä voileipiä, sipsejä, keksejä, suklaata, karkkeja) tai ostaa koulusta (pizzaa, hampurilaisia, sipulirenkaita, ranslalaisia). Lunch lady huusi mulle koska siellä on mini lautasia (pienempiä kuin vesilasi) salaatille jota kaikki voi ottaa pää ruoan lisäksi. Pää ruoka on pikkuinen ja rasvainen joten oon ottanut pää ruokalautasen ja laittanut siihen salaattia, ja sen takia lunch lady oikeen sähisi mulle. Ei ollut niin kivaa, mun perässä oli jono ja kaikki kuunteli.
Pukeutuminen
Hassua tää pukeutuminen täällä. Lenkkareita pidetään paljon enemmän mitä Suomessa ja muutenkin urheiluvaatteita pidetään tosi paljoin. Varmaan koska monilla on urheilu harrastukset koulun jälkeen tai kouluaikana. Oikeen ällöttävän ihania tyylejä oon huomannu, esim. yhdellä tytöllä oli päällä liilat, liian pienet, ohuet, trikoo housut, lenkkarit ja t-paita! Farkkuja tietenkin pidetään hirveästi. Oikeestaan Suomessa on enemmän erilaisia tyylejä, joten ehkä sitä vähän ikävöin. Hassua, tuntuu että mikä Suomessa ois kauhistus, on täällä perus vaatteet ja mun tyyli on saanut tosi paljon tuijotusta. Yksi tyttö sanoi että meidän pitää mennä shoppaileen mulle kunnon amerikkalaisia vaatteita ja kun sanoin etten halua käyttää farkkuja, se oli kauhistunut ja yritti taivutella mut haluamaan farkkuja. Okei, ei kaikki tuijota inhoten. Meillä on yhdessä risteyksessä aina joku ohjaamassa jalankulkijat tien yli ja kun kävelin kerran kouluun, nainen joka ohjasi mut tien yli sanoi että se pitää mun vaatteista. Ne liikenne ohjaajat sanoo aina hyvää huomenta aamulla ja miten koulu meni iltapäivällä, se on hauskaa. Sain Ripon High School Tigers (joka on meidän jalkapallo joukkue) hupparin ja kaksi t-paitaa rotareilta lahjaksi. Ne tulee olemaan kivoja muistoja. Sitä paitsi mää tarvin jotain päälle pantavaa kun aloitan keväällä jalkapallon (ei siis amerikkalasen vaan soccerin), kaikki sanoo et urheilu harrastusten kautta tutustuu ja saa kavereita, joten mietin koittaa sitä keväällä. Oon käynyt kahdella kirpparilla täällä ja tässä mun saalis: Villa paita ja syksy/talvi kengät.
Orientation Camp 9.-11.9
Viime viikonloppu oli vaihtari viikonloppu. Siellä oli vaihtareita Ranskasta, Italiasta, Slovakiasta, Liettuasta, Tanskasta, Etelä-Afrikasta, Thaimaasta, Japanista, Chilestä, Meksikosta kaksi, Brasiliasta kolme... Olin oottanut sitä koska kaikki vaihtarit sanoo aina et ne on parhaita ja vaihtareista tulee parhaita kavereita mitä on täällä ja totesin et se on totta. Oli ihana leiri! Muutenkin tykkään hirveästi tavata kaikkialta maailmasta ihmisiä, se on vain niin jännää! Kysyin Chileläiseltä vaihtarilta tiesikö se Illapun, mutta se ei tiennyt, tosi harmi! Kaikki oli yhdessä ryhmänä, joten kaikki tutustui kaikkiin. Ollaan sovittu et nähdään jo ennen ens vaihtariviikonloppua (joka on Halloween :D). Kivaa! Ne on mun parhaita kavereita jota mulla on täällä, en oo vielä löytänyt niin hyviä kavereita koulusta, joten ootan tapaamisia tosi kovasti.
Perjantaina bussi leiri paikalle lähti kuudelta. Perjantaina meillä ei onneksi ollut koulutusta, joten istuttiin nuotiolla, puheltiin ja syötiin hot dogeja ja vaahtokarkkeja jotka lytättiin kahden keksin ja suklaapalan väliin (voin kuulla korvissani Annin ja Lennun kateelliset kiljunnat noista vaahtokarkeista ;D). Siellä oli yksi tyttö Ranskasta joka opetti mulle tervehdyksen joka on Ansa vanhemmille –elokuvassa! Pienenä yritettiin Annin kans oppia se, muttei osattu kopioida tervehdystä ja vuosien päästä opin sen toisella puolella maailmaa Ranskalaiselta tytöltä… Ihanaa!
Lauantaina meillä oli koulutusta 8 tuntia!! Se oli outoa, koska kaikki asiat jota käsiteltiin, vaihtarit oppii jo kotimaassaan, joten se osa ois voinut olla lyhyempi. Sen jälkeen pelattiin jalkapalloa, mutta lämpöasteita oli 30, joten ei jaksanut kovin kauan. Kaikilla oli mukana pinssejä ja käynti kortteja, koska rotaryt oli ohjeistanut hankkimaan sellaisia, niitä sitten vaihdeltiin. Tuntui niikun ois ollut taas pieni ja vaihdellu tarroja tarrakirjaa varten. Suurimmaksi osaksi Lennu teki mulle pinssit. Ne oli valkoisia nappeja joita oltiin metsästetty kirppareilta, niihin me piirrettiin siniset ristit niiku suomen lipussa on ja kiinnitettin hakaneuloilla. Illalla laitettiin kaiutin jonkun iPod:iin ja tanssittiin, istuttiin nuotiolla, limbottiin ja yleisesti ottaen pidettiin hauskaa. Yksi iso juttu, joka teki leiristä niin hauskan oli, että kaikki osallistui innoissaan aina jos joku ehdotti, että leikitään jotain. Niimpä me saatiin aikaan kunnon jalkapallo peli, heiteltiin palloa innoissaan ja leikittiin yhteisleikkejä. v
a
Sunnuntaina host vanhemat tuli hakemaan joskus yhden maissa. Mun vanhemmat ei tullut koska menin yhden rotary pariskunnan kyydillä joka oli tullut hakemaan yhtä vaihto-oppilasta. Pysähdyttiin kotimatkalla syömään ja söin parhaan salaatin mitä oon koskaan syönyt. Oli tosi mielenkiintoista puhua niiden kanssa samalla kun syötiin koska ne sanoi että täällä on museo joka on jonkin lainen intiaanimuseo ja että ne voi ottaa mut sinne. Ne kato kysyi mikä mää haluaisin olla isona ja selitin että oon hirveän kiinnostunut kulttuureista ja heimoista. Sitten ne kertoi omista juuristaan. Kaikilla on täällä tosi mielenkiintoisia juuria, koska kaikki on tullut jostain paitsi alkuperäiset, joka on taas niin mielenkiintoista että!
Perjantaina bussi leiri paikalle lähti kuudelta. Perjantaina meillä ei onneksi ollut koulutusta, joten istuttiin nuotiolla, puheltiin ja syötiin hot dogeja ja vaahtokarkkeja jotka lytättiin kahden keksin ja suklaapalan väliin (voin kuulla korvissani Annin ja Lennun kateelliset kiljunnat noista vaahtokarkeista ;D). Siellä oli yksi tyttö Ranskasta joka opetti mulle tervehdyksen joka on Ansa vanhemmille –elokuvassa! Pienenä yritettiin Annin kans oppia se, muttei osattu kopioida tervehdystä ja vuosien päästä opin sen toisella puolella maailmaa Ranskalaiselta tytöltä… Ihanaa!
Lauantaina meillä oli koulutusta 8 tuntia!! Se oli outoa, koska kaikki asiat jota käsiteltiin, vaihtarit oppii jo kotimaassaan, joten se osa ois voinut olla lyhyempi. Sen jälkeen pelattiin jalkapalloa, mutta lämpöasteita oli 30, joten ei jaksanut kovin kauan. Kaikilla oli mukana pinssejä ja käynti kortteja, koska rotaryt oli ohjeistanut hankkimaan sellaisia, niitä sitten vaihdeltiin. Tuntui niikun ois ollut taas pieni ja vaihdellu tarroja tarrakirjaa varten. Suurimmaksi osaksi Lennu teki mulle pinssit. Ne oli valkoisia nappeja joita oltiin metsästetty kirppareilta, niihin me piirrettiin siniset ristit niiku suomen lipussa on ja kiinnitettin hakaneuloilla. Illalla laitettiin kaiutin jonkun iPod:iin ja tanssittiin, istuttiin nuotiolla, limbottiin ja yleisesti ottaen pidettiin hauskaa. Yksi iso juttu, joka teki leiristä niin hauskan oli, että kaikki osallistui innoissaan aina jos joku ehdotti, että leikitään jotain. Niimpä me saatiin aikaan kunnon jalkapallo peli, heiteltiin palloa innoissaan ja leikittiin yhteisleikkejä. v
a
Sunnuntaina host vanhemat tuli hakemaan joskus yhden maissa. Mun vanhemmat ei tullut koska menin yhden rotary pariskunnan kyydillä joka oli tullut hakemaan yhtä vaihto-oppilasta. Pysähdyttiin kotimatkalla syömään ja söin parhaan salaatin mitä oon koskaan syönyt. Oli tosi mielenkiintoista puhua niiden kanssa samalla kun syötiin koska ne sanoi että täällä on museo joka on jonkin lainen intiaanimuseo ja että ne voi ottaa mut sinne. Ne kato kysyi mikä mää haluaisin olla isona ja selitin että oon hirveän kiinnostunut kulttuureista ja heimoista. Sitten ne kertoi omista juuristaan. Kaikilla on täällä tosi mielenkiintoisia juuria, koska kaikki on tullut jostain paitsi alkuperäiset, joka on taas niin mielenkiintoista että!
keskiviikko 7. syyskuuta 2011
Labor day piknik
Viime maanantai oli vapaa pävä koska oli Labor day. Ymmärsin silloin kun hostäiti selitti mikä se on, mutta en enää muista. Mentiin hostvanhempien ystävien luokse piknikille, joka on jokavuotinen ja siihen osallistuu noin 20-30 henkeä. Se oli hauskaa, juteltiin, pelattiin krokettia ja syötiin kaikkia ruokia mitä jokainen oli tuonut sinne (olisin halunnut pysäyttää ajan ja syödä rauhassa kaikkia seitsemää jälkiruokaa ja kahtakymmentä pääruokaa ilman sitä tunnetta kun haluaa maistaa kaikkea joten yrittää tunkea ruokalajeja lautaselle sen näköisesti ettei lautasela oikeasti ole muutakuin sivistynyt määrä ruokaa). Isännillä oli viinirypäle tarha takapihalla. Tuossa kuvassa on myös mun hostäiti.
torstai 1. syyskuuta 2011
Eka päivä koulussa
Oli paljon kivempaa kuin luulin! Kaikki oli mukavia ja auttavaisia. Koulu alkoi 12 ja loppui 4 ja oon puolikuollut. Täällä on 35 astetta lämmintä joka tällä hetkellä tehostaa väsymystä. Miettikää miten hauskaa että syyskuussa on hellettä. Tosi hassua kun on tottunut Suomeen. Kävin paripäivää sitten kahvilla tosi kivan tytön kans ja sovittiin että tavataan ja mennään ottaan kuvia ulos joku tässä joku päivä. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla, tosi hauskaa tavata se ja saan kuvia blogiinkin taas vaihteeksi. Mulla on pelkkiä kivoja kursseja, joka vaikuttaa tietenkin hirveästi viihtyvyyteen. Jouluun asti joka päivä: Kuvis, kuoro, jazz bändi, espanja, USA:n historia, konsertti bändi, englanti. Eikö kuulostakin hyvältä! Mun oli pakko ottaa historia ja englanti, mutta pidän niistä aineista muutenkin, joten se ei oo ongelma. Sitten mulla on tiistaisin ja torstaisin Ripon Collegen orkesteri. Ja sitten, aina kun ehdin voin mennä joogaan, joten nyt alkaa taas kiireinen elämä, mutta se on vaihteeksi hauskaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)