perjantai 16. syyskuuta 2011

Koulu näin kahden viikon jälkeen

Koulu on ollut ihan kivaa. Ihmiset on tosi mukavia jos kysyn jotain (esim. miten lokero avataan. Oli tosi vaikeaa oppia lokerot, koska niissä on numerosarja jota käännellään että saadaan lokero auki. Nyt oon oppinut sen kuitenkin), mutta olin odottanut jotenkin että kaikki kyselisi enemmän Suomesta ja ois kiinnostuneempia, koska ei kyllä hirveää ryntäystä oo ollut mun puheille. Jazz bändi on ollut tosi hauskaa, oon nyt oppinut kappaleet ja pidän jazzista, joten mikäpä siinä. Toinen bändikin on ollu jännää, koska soitan lyömäsoittimia, koska jouset tulee myöhemmällä syksyllä. Ollaan viime aikoina harjoiteltu marssimaan jalkapallo kentällä, koska kohta on home coming ja me soitetaan jalkapallo ottelussa ja marssitaan sydämen muotoisina kentällä . Vaihdoin englannin Amerikan kirjallisuuteen, koska olin freshmen englannissa ja freshmenit on 14 vuotiaita ja tuntui niin pieniltä. Nyt oon kirjallisuudessa, joka on vähän vaikeaa, mutta mielenkiintoista. Usa:n historia on tosi kivaa. Tykkään muutenkin historiasta ja oon huomannu että historian opettajat on useammin hyviä kuin muut opettajat. Meidän historian opettaja sanoi että on melkeimpä harmi että viikonloppu alkaa kun ei pääse kouluun, siinä oikea asenne opettajille ;D Oon ollu myös espanjan tunneilla, mutta mun opettaja on huono. Hirveän harmi, mutta se on yleisesti tunnettu tosi asia. Ensimmäisinä kolmena päivänä se kertoi sääntöjä ja mitä aiomme tehdä kurssilla. Muutenkin tykkään mieluummin sopivasti vaativista ja sopivan nopeatempoisista opettajista. Kuoro on kivaa. Tää on kuoro ykkönen, joten se on oikeestaan liian helppo koska kerrataan mikä on yksineljäsosanuotti ja miten tunnistan c-duurin, mutta laulaminen on aina kivaa ja meidän opettaja on hirveän kiva. On ollut vaikeaa ehtiä tunneille ajoissa, koska koulu on isompi kuin mihin on tottunut ja meillä on vain 4 min tauot. Melkeen joka päivä oon ainakin yhdeltä tunnilta myöhässä, mutta ei se haittaa, opettajat ymmärtää. Ainakin ne alussa ymmärsi, ehkä ne nyt jo miettii että tuo on se vähän tyhmemmän puoileinen vaihto-oppilas niistä kolmesta, koska ainakin toinen meidän koulussa olevista kolmesta vaihtarista on tosi älykäs. Se vastailee tunneilla ihan kysymyksiin… En oo vielä yltänyt sen tasolle, mutta ei se mua haittaa. Eilen menin yhteen luokkaan ja oikeen onnittelin itseäni koska se oli mun eka kerta ajallaan siinä luokassa. Aloitin kirjoittamaan teksiviestiä yhdelle vaihtarille, mutta havahduin siihen että kaikki tuijotti mua. Katoin ympärilleni ja tajusin että en näe ketään tuttua. Kysyin takana olevalta tytöltä mikä tunti tää on, ja tajusin et mulla ois espanjaa tän tunnin sijaan. No kävelin sitten espanjan tunnille ja yritän taas maanantaina olla ekakertaa ajoissa siinä luokassa. Nyt oon oppinut uitenkin jo kaikki käytävät ja avaamaan mun lokeron ja muistamaan lounasnumeron ulkoa. Lounas on vaikea, koska oon tottunut että voi vain mennä ja lastata lautaselle sen päivän ruoka(terveellinen). Täällä mun pitää valita ja osata mennä oikeaan jonoon kaikista. Eilen lounas täti suuttui mulle koska otin väärän lautasen! Se oli jotenkin kaiken huippu tuossa jokapäiväisessä lounas showssa… En tajua miten niin moni oppilas voi olla normaali painoinen vaikka kaikki syö lounaalla omia eväitä (maapähkinä voileipiä, sipsejä, keksejä, suklaata, karkkeja) tai ostaa koulusta (pizzaa, hampurilaisia, sipulirenkaita, ranslalaisia). Lunch lady huusi mulle koska siellä on mini lautasia (pienempiä kuin vesilasi) salaatille jota kaikki voi ottaa pää ruoan lisäksi. Pää ruoka on pikkuinen ja rasvainen joten oon ottanut pää ruokalautasen ja laittanut siihen salaattia, ja sen takia lunch lady oikeen sähisi mulle. Ei ollut niin kivaa, mun perässä oli jono ja kaikki kuunteli.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti