Tuntuu että mulla ei oo arkea täällä oikeestaan. Tai mitä nyt arki tarkoittaakaan. Yleensä arki on ollut kiireistä ja stressaavaa aikaa ja viikonloppuina on toipunut viikosta. Nyt mulla viikonloput on niin täynnä ohjelmaa että herään seitsemän maissa ja viikolla nukun velat menemällä yhdeksän maissa nukkumaan.
Koulu on kivaa. Koulussa on niin monia kivoja ihmisiä että käytävillä pitää oikeen olla tarkkana ja valmiina hymyilemään kaikille. Ensin en tehnyt läksyjä, mutta sitten aloin tehdä niitä ja huomaan miten paljon enemmän pidän Ameriikan kirjallisuudesta kun oon tehnyt pari esseetä ja oon ajan tasalla. Uskon että tuo kirjallisuus kurssi opettaa paljon, koska opin kirjoittamaan esseitä englanniksi ja tutustun kirjailijoihin. Ja oikeestaan on hyvä että on ees vähän läksyjä niin pysyy ainakin jonkinlainen kiireystasapaino. Valitsin kyllä tosi hyvät kurssit. Koulupäivä alkaa kuviksella jossa meillä on tosi hyvä opettaja. Oon oppinut paljon koska se ei oo sellaista piirretäänpäs nyt vähän vain oon oppinut jo paljon värien yhdistämisestä ja sanastosta ja meillä on ollut jo koe ja sain täydet pisteet ja kuviksen opetttaja sanoi että se on ylpeä mun englannin taidoista! Jazz bändi on yksi mun lempi aineista. On kivaa soittaa jazzia! Opettaja laittoi mun sellon tallan alle jonkun jutun että nyt voin yhdistää sellon kaiuttimeen ja kuulunkin kaikkien puhallin soittimien alta enkä oo vain joukon jatkona. Meillä on saksofoneja, vetopasunoita, trumpetteja, lyömäsoittimia, basso, piano ja minä eli sello. Oi on niin hauskaa kun joskus meillä on improvisaatio harjoituksia. Kaikkien pitää improvisoida pari tahtia, esim. pitää soittaa kysymys jollekin ja joku vastaa. Mutta on niin pettynyt olo jos soolo menee pieleen ja nyt mulla on toispuoleinen yhtälö koska yksi soolo on mennyt hyvin ja kaksihuonosti. Me mennään jazz nändin kanssa jollekin soitto matkalle, ei tiedetä vielä minne, mutta joko Wisconinin sisällä tai lähi osavaltioon.
Joten koulupäivät on mukavia ja kiinnostavia.
Koulun jälkeen järjestän melkeen joka päivälle jotain tekemistä. On kivaa kun mun perhe asuu niin lähellä että kaikkialle voi kävellä. Kouluun kestää kävellä 15 minuuttia ja keskustaan 20 jossa on joogat ja kaikki. Sitä paitsi en tunne oloani pelokkaaksi edes pimeällä kävelemässä täällä, joka on saavutus koska oon niin pelokas ihminen. Maanantai ja tiistai jooga on kivoja, joten yritän mennä niihin. Jooga on erilaista kuin mihin olin tottunut. Täällä taustalla on musiikkia ja erilainen tunnelma. Pidän enemmän siitä mihin on tottunut mutta tääki on ihan kivaa. Torstaina on parin tunnin orkesteri joka on mukavaa, koska meillä on niin hyviä kappaleita: Don Giovanni, Bela Bartokin Romanian folk dances, joka on ihana, kuunelkaa youtubesta!! sitten vielä joku impressionistinen kappale. Oli tosi hauskaa mennä orkesteriin eka kertaa koska se oli niin tutun tuntuista, johtaja on ihan niikun konsalla orkesterinjohtaja oli, ainut eroon vain että tää on pikku sinfonia orkesteri, joten meillä on pari puhallin soittajaa ja tää on enemmän koko kylän orkesteri eli meillä on yläasteikäisistä kuusikymmentä vuotiaihin.
Sitten jos mulla ei oo mitään ollaan käyty host äidin kanssa välillä kävelyllä tai pyöräilemässä, mikä on kivaa. Mun host äiti työskentelee koulussa ja on joku tietokone tyyppi. Se oli ennen liikunnan opettaja. Mun host isä tekee pitkää päivää mutta sen toimisto on täällä kotona joten se on läsnä. Se tekee jotain maatalous juttuja ja matkustaa paljon ja käy katsomassa ja neuvomassa ihmisiä eri farmeilla. Se oli ennen opettaja muuten. Ollaan pelattu sen kanssa yhtä lautapeliä aina välillä ja sitten mun host isä tykkää aina kun harjoitelen sellolla jota en tee kyllä melkeen yhtään koska sello on aina koululla koska tarvin sitä joka päivä koulussa.
En oo hirveästi kavereiden kans viikolla koska tuntuu että kaikilla on läksyt ja monet harrastaa jotain urheilu lajia koulun jälkeen. Mutta se ei haittaa koska nään kavereita koulussa ja joskus viikonloppuisin ja koulun jälkeen teen jotain ja oon perheen kanssa. Ilmottauduin juuri sisäjalkapalloon joka alkaa tammikuussa ja kestää siihen asti kunnes ulko jalkapallo alkaa joten mun kevät tulee olemaan hauska. Niin ja aloitin käymään vesiairobicissä ennen koulunalkua. Meillä on uima-allas koulussa ja yksi munnkaveri pitää vesijumppaa parille muulle tytölle ja parille vanhemmalle naiselle. Se on joka maanantai, keskiviikko ja perjantai.
Joten arki täällä on erilaista. On kivaa asua perheessä taas vaihteeksi arkena. Pidän siitä että mulla on ihmisiä ympärillä ja yhteinen ruokahetki. Yhtäkkiä arvostan hirveästi yhteistä ruokahetkeä, se antaa jonkin merkityksen aterialle, jos syön yksin, ajattelen muita asioita, käyn ehkä hakemassa jotain, enkä istu pöydässä yhtenäisesti kokoaikaa ja vieläpä jää istuskelemaan ruoan jälkeen. Ja on kivaa elää stressitöntä ja ehkä vähän hitaampaa arkea. Mutta ei se siis täällä yleisesti oon hidasta, vain vaihtareille, joten en tiedä voisko tällaista elämää olla muuten, ehkä päiväkodissa tai eläkkeellä tai virkavapaa vuodella tai jos nauttisi paljon työstään koska silloinhan ois kivat päivät eikä läksyjä töiden jälkeen, ainakin vois kuvitella...
Kieli on vaikea juttu. En tiedä miten hyvin oon edistynyt. Huomaan kyllä että tajuan mitä ihmiset puhuu paremmin ja mun pitää vain kysyä jos en tiedä jotain sanaa eikä enää niinkään puheen nopeuden takia. Kun katottiin USA:n historian tunnilla yhtä sarjaa tunnin jälkeen huomasin että hei, tuollahan ei ollut tekstejä ja silti ymmärsin melkeimpä kaiken! Se oli kiva tunne! Mun koulussa on yksi vaihtari joka on tosi hyvä enkussa ja käyttää paljon hienostosanoja joka on vähän latistavaa kun pitää kysellä kokoaja mikä tää ja tää sana on. Mutta rotary vaihtareissa on eritasoisia, luulen jopa että Suomi on aika kärjessä. Jotkun on aika alussa enkun kans. Sitten vielä se että musta tuntuu et oon parempi kirjoittaan ja lukemaan vielä enkussa mutta moinet taas sanoo et ne on parempia just puhumisessa. Mutta yleisesti tuntuu että mun kieltä vois kuvailla että pärjään tällä. Esim eilen tilattiin ruokaa Taco Bellissä ja tiskillä oleva työntekijä kysyi tosi nopeesti haluunko et mun ylimääräinen kaupanpäälle tuleva taco on kova vai pehmeä ja en tajunnut mitään koska en ees tienny et mulle ois tarkoitus tulla ylimääräinen, mutta lopulta tajusin monen kysymyksen jälkeen :D Joten selviytyä on oikea sana kuvailemaan mun taitoa vielä tässä vaiheessa. Mutta vauvoillakinhan ensin kehittyy ymmärtäminen ja sitten puhuminen. Oon vauva ja ihan tyytyväinen siihen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti