ARVATKAA MITÄ!!!!!!

OON MENOSSA FLORIDAAN LOUNASTAMAAN PRINSESSOIDEN KANSSA!!! Tuo perhe jonka kanssa menin laskettelemaan pyysi mua niitten mukana Floridaan kevät lomalla! Kerron vaan mitä tiiän ja enemmän kun oon ollu siellä. Siis kevät loma on joskus parin kuukauden päästä ja mennään yhteensä 11 päiväksi joista 2 on matkustus päiviä. Nähään alligaattoreita, mennään Disney Worldiin ja erikoisuutena ne vielä maksaa lisää et päästään prinsessojen kans linnan sisälle syömään minne muuten ei pääsisi, sitten muita ohjelma numeroita on jokiu hevos juttu ja golfaus juttu. Et oon onnekas ku hevosen kenkä! Piti vain ilmoittaa tää pikku uutinen ;D

Niin joo ja otettiin senior pictures mitkä melkeimpä jokainen viimeisellä luokalla lukiossa oleva ottaa jotka tulee vuosikirjaan ja joita annetaan jokaiselle käteen. Mun host isä on valokuvaaja joten se otti kuvat musta. Keväällä aiotaan mennä yhteen kauniiseen metsään ottamaan kuvia muuten vain mun sellosta ja musta :)Tässä kuvat:

Michiganissa laskettelemassa

Olin tosrtaista sunnuntaihin Michiganissa laskettelemassa yhden rotaryperheen kanssa. Oli niin hauskaa ja olin onnekas kun ne kysyi mua, koska: laskin että käytiin kuusi kertaa ulkona syömässä, mentiin yhteen konserttiin, lasketeltiin kahtena päivänä ja sain valita matkamuistoksi jonkun hiihtokeskuksen vaatteen, (valitsin pitkähihaisen t-paidan) niin ja kaiken lystin kustansi tuo rotaryperhe! Oon kyllä tyytyväinen rotaryvaihtarijärjestelmään... Perheen tytöllä oli justiin mulle sopivat laskettelu vaatteet ja sukset ja monot, koska se saa uudet joka vuosi... Joten laskettelin suksilla eka kertaa neljään vuoteen ja oli hauskaa. Huomasin et lautaillessa muhkurainen rinne ja jyrkät kohdat vaikuttaa enemmän ja kokoajan pitää olla varuillaan, joten laskettelu palautti mun innon lasketteluun, koska huomasin myöskin et oon kuitenki lautailuihminen koska se on vain paljon hienompaa ;D (olipa ärsyttävästi sanottu, voitte tuhahtaa tuolle). Oli kiva tunne kun voi vain lasketella eri rinteitä miettimättä onko tää liian jyrkkä tai muhkurainen ja varomatta koko aikaa. Oli oikeen seikkailumieli, joten mietiskelin että jos joskus menis jonnekin isoille rinteille kannattais ehkä vuokrata sukset mieluummin kun sitten vois seikkailla enemmän erilaisissa rinteissä (jos ei ois siihen mennessä jo hirveän hyvä lautailija)

Käytiin kattomassa yhtä bändiä joka soitti Beetlesia. Kesto oli kolme tuntia! Ne ilmeisesti ei ollu osannu valita mitä jättää pois joten ne soitti kaikki ja vielä kaksi encorea! Miettikää, kaksi! Oikeestaan en oo niin hulluna bändeihin jotka soittaa isojen ja suosittujen bändien kappaleita, mutta konsertti on aina konsertti ja kun rotaryvanhemmat oli menossa sinne ja kysyi haluunko tulla myös sanoin että tottakai vaikka sen perheen tyttö sanoi et mun ei kyllä pitäsi mennä sinne kun siellä on vain vanhoja ihmisiä, hui. Mutta oisinko valinnut vuokraelokuvan vai konsertin...

Hahah oli niin hauska ku tuo alue, ylä Michigan, on oikeen suomalaista aluetta ja kaikki vitsailee siitä alueesta kun ihmiset on kuulemma hitaita ja vähän tyhmiä ja ei saa mitään tehtyä. Rotaryperheen isä päivitteli kuinka naisetkaan ei osaa hiuksia laittaa vain uskaltaa lähteä hiukset lättänästi päätämyöten ruokakauppaan. "Jotkun ihmiset ei vain halua kiinnittää huomiota miltä he näyttävät! (surullinen huokaus)". Konsertissa oli yksi ehkä jotain 25 vuotias nainen jolla oli oma tyyli, ehkä vähän sellanen skeittarityyli tyyppinen. Konsertin jälkeen rotarymies sanoi että se oli tyypillinen ylämichiganaluelainen (onkohan tuo yhdyssana, vähän tyhmempi suomalainen miettii nyt) ja päivitteli miten sen naisen poika joka kai näytti olevan adoptoitu oli voitu antaa tuollaiselle ihmiselle, ja kaikkein hauskin osa oli, että se nainen näytti vain tavalliselta suomalaiselta joka ei mee ihan samaan muottiin kaikkien pinkkihupareitten kanssa. Mutta takapenkillä näyttelin vain huolestunutta tästä alueen vaatetilanteesta ja nauroin alueen tyhmyydelle, koska mitä muuta voi sanoa jos tietää miten ne tykkää ruotia kaikkien ihmisten tyyliä, käytöstapoja ("jos minun lapseni käyttäytyisi noin, se kävisi jo terapeutilla viikottain, sillä täytyy olla paha autismi") ja kaikkea mitä saakaan irti ihmisestä?
On hauskaa vierailla eri perheissä ja huomata miten erilaisia perheitä sitä voikaan olla ja miten voi kuitenkin muuntautua eri tilanteisiin.

Oon kyllä hirveän kiitollinen että saan kokea niin paljon täällä. Kyllä jollain lailla vaihtarivuosi on erityinen, koska milloin muulloin ei tarvisi tehdä mitään, koulua tai töitä, ja sais käydä ulkona syömässä ja konserteissä ja maatiloilla ja missä ikinä pääsisikin. Ehkä jos ois upporikas ja ois hirveästi kontakteja. Mutta hei kyllä mää jotain teen, tein yhtenä päivänä esseen amerikan kirjallisuuteen ja sain kiitettävän! Ja en oo open lellikki ees, se vain oli mun deepin thinkingin tulos haha... No ei ees, luulen että Suomen koulu on vaikeampaa tai jotain siinä täytyy olla ku Amerikka on 25 listalla ja Suomi 1.

Voi tulin vähän surulliseksi kun kysyin siltä perheeltä onko mun aksentti niitten mielestä kuuluva ja ne sanoi että mulla on suuri ja ruma aksentti. No ei sentään, mutta suuri aksentti ne sanoi ja vieläpä että sanon väärää kielioppia. Mitenhän paksu kallo mulla on kun ei ees 8 vuoden opiskelun ja puolenvuoden puhumisen jälkeen oo hyvä? Alkaa jo huolestuttaa.. No ehkä kielitaito ei oo maailman viehättävin piirre mitä ihminen voi saavuttaa. Tai on se, mutta jotain mun pitää vielä keksiä lohduttaakseni itseäni. Voitte antaa vinkkejä ja lohdutuksia sähköiselle managerilleni, laura_petaja@hotmail.com!

Oisin laittanut kuvia mutta unohdin muistikortin koneeseeni kiinni ja kun keskellä risteystä yritin ottaa kuvaa kaupasta jonka nimi oli Lahti, huomasinkin ettei mulla oo sitä. No ei sese mitään, voitte kuvitella ränsistyneen autokaupan ja kyltin jossa lukee valkoisella pohjalla sininen "Lahti".

Aikaa kaikkien joulujen ja lomien välissä (en jaksa enää kolmatta "arkea" otsikkoa)

Pitää kyllä sanoa että Ripon College orkesterin johtaja osaa valita mun kaltaisia kappaleita! Sibeliusta(!) Faureeta ja kaikkea. Oikeestaan laitan listan ja kuunnelkaa ja ylistäkää:

Faure – Pavane
Dvorak – Czech Suite
Mozart – Symphony No. 41
Sibelius – The Captive Queen

Laskin tänään että mulla tulee nyt soitettua noin 25 tuntia kouluviikon aikana selloa kun meidän koulun musikaalin bändi alotti harjottelun. Mutta tää onkin parasta mitä voi sellolla tehdä, soittaa erilaisissa kokoonpanoissa.

Tänään Rotary lounaalla yksi rotary kysyi haluanko auttaa ens sunnuntaina kortin peluu tapahtumassa ja ansaita viiskymppiä, hehe mikäs siinä ;D

Ens lauantaina mun host isä joka tekee valokuvaus keikkoja, ottaa musta senior pictures. Kaikki jotka on senioreita lukiossa saa ottaa kuvia itsestään ja sitten ne laitetaan vuosikirjaan ja niitä voi antaa kaikille. Meikataan ja katotaan erilaisia vaateyhdistelmia ja yrutetään olla kauniita. Joillaki on tosin aika jähmeitä poseerauksia joten toivon että se tajuaa että haluun epäjähmeitä kuvia, yritän selittää.

Viime viikonloppuna oli vaihtari tapaaminen ja oli niin hauskaa! Tällä kertaa meillä oli niin hauskoja ohjelmia niiku salsa tanssia ja jääkiekko peli. Väliajoilla siellä oli sellainen kone joka kiillottaa jäätä ja siellä oli kaksi paikkaa joten tottakai yhen vaihtarin kans mietittiin kysyä jos saatais mennä kyytiin ja kuljettaja lupasi! Sitten pääsin taas vilkuttamaan kuin kuningatar Elisabeth ja tekenään aaltoja ja kaikkea mitä ikinä keksinkään ja kaikki vieraat ihmisetkin vilkutti mulle kuin kuningattaret!

Ah, me saatiin tanssi tunti yhellä tanssi studiolla ja opittiin swingiä ja salsaa ja jotain muuta ja se oli ihanaa! Rakastan tansseja, voisin aloittaa heti mut Riponilla ei oo niitä. Mutta vielä mää alotan sen joskus aikuisena!

Sitten käytiin poliisi asema kierroksella ja poliisi-setä kertoi kuinka sitä oli ammuttu ja kuinka se oli selvinnyt ja näytti temppuja mitä sne puolan kielinen koira osasi.

Mutta nyt oon väsynyt ja yritän ettia ihania kuvia netistä mitä voisin näyttää host isälle et se sain tunnelman ihanista kuvista mitä haluisin. Voi äiti lähetti mulle The Help -kirjan joululahjaksi ja se on niin hyvä että istun iltaisin soitto harkkojen jälkeen mun salaiseen olohuoneeseen juuri sopivasti yhden istuttavalle sohvalle ja luen ja ahmin kirjaa! Mun host perhe ei käytä niitten kivempaa olohuonetta koska siellä ei oo telkkaria joten saan rauhaa ja lepoa siellä.

Joululoma ja listoja erilaisista asioista (rakastan listoja)

Meillä oli siis viikon loma Joulun jälkeen. Olin kolmessa yökylässä ja parilla päivälliskutsuilla ja Milwaukeessa taidemuseossa.

Mun entiset host äidit otti mut taidemuseoon yhtenä päivänä, mikä oli tosi hauskaa. Oon huomannut että tykkään istua autossa. Mietiskelen ja katselen raukeasti maisemia, oikeastaan miellyttävästi lojun ajatuksissani on oikea kuvaus olotilaan!

Amerikkalaiset on reippaita autoilijoita, esimerkkejä:

- Yhet host sukulaiset ajoi neljän tunnin matkan päivälliselle ja lähti samana iltapäivänä takaisin.

- Mun kaverit ja mää puhuttiin talvikengistä ja siitä ettei mulla oo niitä ja sinä iltana ne salassa ajoi lähikaupunkiin ostamaan mulle sellaiset ugg-bootseja muistuttavat kengät ja antoi seuraavana päivänä lahjaksi ne mulle. PS.!!!! <- huutomerkkejä koska tuo oli yli ystävällistä oikeestaan, eihän yleensä koulukaverit ostele toisilleen talvivarusteita? Olin kiitollinen ja ilmoitinkin sen moneen kertaan, älkää huoliko että oisin ollut kiittämätön.

- Useinkin Amerikkalaiset lähtee pienelle retkelle lähi isoihin lähikaupunkeihin jotka on noin parin tunnin päässä ja ajaa samana päivänä kotiin.

Tähän asti mun lista asioista mitä aion omaksua suomalaiseen elämääni on:
-spontaanit reissahdukset lähikaupunkeihin
-päivälliskutsut
-pieni small talk vessajonoissa ja kaupankassoilla

Tajusin, että puolet jäljellä enää! Ei pidä kuitenkaan alkaa miettiä mitään, koska totesin liian tulevaisuuden mietinnän haitalliseksi:

- aloin miettiä yhtenä yönä mun kielitaitoa ja tajusin etten oo vielä lähelläkään valmis lähtemään Suomeen kielitaitoni kanssa ja aloin murehtia niin paljon etten saanut unta moneen tuntiin.

- Eilen aloin meittiä että puolet jäljellä, jolloin aloin miettiä mitä teen kun oon kotona jo kohta ja tuli vähän haikea olo ja vähän sellainen tulisipa äkkiä jo kesä
-olo, jota en halua koska sitten hukkaan haikaillessa leppoisat päivät ja sitten ensi syksynä stressillinen elämä alkaa taas ja ikävöin leppoisia päiviä täällä, joten juu, enpä ajattele mitään. Sitä paitsi sitten Suomen hauskuus ylläättää minut ensi kesänä taas! :D