maanantai 30. heinäkuuta 2012

Näin jälkeen päin.

Nyt olen ollut Suomessa jo viikon. Hassua että nyt se loppui ja uusien kokemusten vuosi on ohi, jos siis miettii elämää vuosissa ja palkeissa, mutta jos ajattelee enemmän virtana voi tajuta että eihän tämä mitään päättänyt, tavarat ja keho vain vaihtoi paikkaa ja jäivät kokemuksien kanssa. Nyt jo suunnittelen meneväni ensi kesänä reilaamaan ja ehkä jo tänä vuonna pikku visiiteille Euroopassa asuville ystäville että ei hätiä mitiä matkustava elämä jatkuu.

 Ennen kuin palasin, olin hämilläni siitä miten yhtäkkiä puun takaa tuli lähtö. Samalla olin kuitenkin innoissani ja olisin halunnut olla vain innoissani koska miksi turhaan pitäisi virua surussa? Kaikki nämä asiat on vain hyviä eli että löysin kodin meren toiselta puolelta, mutta että aika pikajuoksee eli nyt on vuorossa vanhojen kavereiden ja perheen näkeminen, joka on sekin hauskaa ja että hei, uusia koteja löytyy ja uusia kokemuksia on edessä, ei tää oo ainoa cool juttu jonka teen elämässä! Kuintenkin tuntuu että kaikki vaihtarit sanoi miten kaikki on kotimaassa niikuin ennen ja vuosi niikuin uni ja tuo ei kuulosta kivalta koska musta tuntuu, että oisin kaksikymmentä vuotta pois ollut täti joka tulee vanhaa koti maata katsomaan eli jos ihmiset ei ymmärtäisi että olen ollut pois kaksikymmentä vuotta se ois vaikeaa.. Monet varoittelivat että hirveä ikävä on vaihtari vuotta ja Suomi on kamala ja nauti ajastasi siellä kun vielä aikaa on, joten tottakai sitä alkoi pelottamaan vaikka olisi halunnut olla iloinen Suomeen tulemisesta. Pelotti muunmuassa että entä jos olen liian suruissani ja ikävissäni kotona ja parin päivän päästä huomaan että haluan nyt takaisin.

 No sitten tulin kotiin ja kulttuuri oikein tuuli vastaan (haha varsinkin Kokkolassa mereltä) ja huomasi kaikki kivat kulttuuri jutut mitä oli ikävöinyt huomaamattaan kuten että jos unohtaa kengät kun lähtee kauppaan ei se mitään kun taas Amerikassa on "no shoes no shirt no service" sääntö joka ärsytti niin koska kesähän on ilman kenkiä aikaa. Ja piimää oon juonut joka päivä ja monet aamutkin jo aamupalalla enkä yhtään muistanut että kaipaan sitä! Ja Fazerin suklaa. En ollut huomannut Suomen tunnelmaa ja kulttuuria oikeestaan yhtään ennen kuin lähti pois, ei sitä varmaan voikaan. Tai siis tietenkin tietää perus asiat niikuin sauna on suomesta ja suomalaiset stereotyyppisesti varautuneita mutta ei mitään syvempää. Jo senkin takia pitää mennä asumaan muualle että huomaa minkälainen oikeasti on kotimaa. Yksi iso asia jonka huomasin suomalaisessa kulttuurissa kun tulin on syvemmät ystävyyssuhteet. Eli koko tää kulttuuri on jotenkin erilainen siinä silleen et ystävyys on aika syvää en tiedä miten selittäisin mutta on monia juttuja suomen ystävyys kulttuurissa josta pidän vaikka jotkin asiat niikuin tutustuminen voi olla vaikeampaakin koska tää on hiljaisempi kulttuuri eli ekana päivänä koulussa kaikki on hiljaa vaikka osa onkin tosi ulospäinsuuntautuneita, mutta ryhmänä suomalaiset on ujompia ja nyt huomaa sen mutta huomaa sen huvittuneena ja ymmärtäväisenä eikä ärsyyntyneenä niiku kaikki vaihtarit sano et tapahtuu.

 Tiiättekö ne ällöttävät kyselyt "asutko maapallolla, Suomessa vai paikkakunnellasi?" vaikka ne on kamalan kliseisyyttä tihkuvia ymmärrän niitä nyt ja kun aikaisemmin mietti että maapallolla pitäisi olla oikea vastaus ja mietti et tuntisimpakin niin, nyt tuntuu. Ja se on ihana tunnelma. Kaikkien pitäisi tuntea niin. Rotary järjestön yksi tarkoitus miksi ne sponsoroi nuoria lähtemään vaihtoon on että jos mahdollisimman moni menee toiseen maahan, entistä enemmän ristiriitoja olisi vältettävissä, koska ei olisi juuttunut vain oman maansa arvoihin ja ymmärtäisi muitakin koska on ystäviä kaikkialla. Kukapa haluaisi sotia maata vastaan jossa on paljon ystäviä. Joten ei muuta kuin armeija rahat vaihto-oppiluuteen haha. By the way mää varmaan kaataisin Suomen jos oisin diktaattori, laittaisin kaikki rahat kaikkeen kivaan niiku perustaisin lentoyhtiöitä jolla ois halpaa mennä ja antaisin apurahoja matkustamiseen ja antaisin kaikkien tulla Suomeen ja ottaisin koko armeijan pois ja kaikki papat huutaisi mulle. Ja laittaisin koulujärjestelmään hirveät plussat jos menis ulkomaille vähintään vuodeksi opiskelemaan että lopulta kaikki päätyisi ottamaan vuoden jossain ja tulisi viisaampana Suomeen ja meillä olisi maailman suvaitsevaisin valtio.

 Tuolla Amerikassa olin aina hirveän kiireinen silleen että kaikille päiville oli jotain ja jos joku kysy et millo hengaillaan piti laittaa viikon päähän kalenteriin varaus. Mietin et pitää jatkaa samaa linjaa täälläkin ku sitten ei rupea turhia pitkästymään ja nauttii elämästä enemmän kai ja niinhän se on mennytkin. En oo vielä ehtinyt nukkua jet lagia pois koska nyt mulla on uusi rytmi joka on 2-4am nukkumaan ja yhdeltä ylös kun joku herättää. Nukkuu sitten tavallisen rytmin kun koulu alkaa. Joten on ollut hirveän hauskaa olla Suomessa! Oon iloinen koska ei ollut kamalaa palata tänne ja oon ollu silti kiireinen. Varmaan mietin et ku joillain voi olla et Suomen kaverit oli jääny vähän nii oli vaikeempaa tai en tiiä mutta että olen vieläkin hengissä ettei oo kaipuu vieny pois ja onnellinen kaiken lisäksi! Että nyt tuo kokemus loppui mutta perustan kai uuden blogin kun uusi kokemus alkaa tulla varpaille tai miksiköhän sitä ees perustais uutta, tänne vaan kirjoittelen jos lähden vaikka Timbuktuun kevään alottajaisjuhliin.

1 kommentti:

  1. Mäki oon huomannut miten Suomessa ystävyys on paljon paljon syvempää. Japanissahan on mm. maailman korkeimmat itsemurhaluvut ja täällä rakennetaan robotteja kavereiksi :D tai sitten ostetaan tyyny jossa on animetyttö jota voi halailla.

    Oon niin yrittäny saada täällä sellasta sydänystävää niin kuin Suomessa mulla on mutta ei se onnistu. Suomalaiset on ystävinä kyllä ihan parhaita.

    VastaaPoista